Minä oon aika tavallinen tyttö.

En oo mitenkään erikoinen. En osaa mitään huippuhyvin, en ole hurjan hauskaa seuraa, mutten ihan tylsääkään. Pukeudun ihan tavallisesti, en saa koulussa huonompia tai parempia numeroita kuin muutkaan. Kadulla kukaan ei katso perään, että kukas tuosta käveli, ja minusta se on ihan hyvä.


En kaipaa mitään erityistä huomiota ainakaan isossa seurassa. Mun mielestä on ihan hyvä jos saan seurata vähän sivusta, ainakin yleensä. Joskus kuitenkin kun päädyn huomion keskipisteeksi (hyvällä tavalla, toivottavasti) niin tuntuu kuitenkin että tässähän mun kuuluu olla. Aika ristiriitaista?

Ja vaikka en haluais aina ollakaan huomion keskipiste, koska sellainen ei sovi mulle ollenkaan, niin ois aina tosi kiva jos joku huomiois mut jossain jotenkin. Sanois jotain mukavaa tai hymyilis. Parantais tylsiä päiviä, niin määkin yritän aina joskus tehdä. 

Mulla oli tänään hyvä päivä.