Että aika osaakin mennä kiduttavan hitaasti välillä. Tänäänkin seisoin bussipysäkillä vaan 10min ja tuntui että meni ikuisuus. Oikeasti. Ja aina kun odottaa bussia niin tuntuu että miksei se tuu ja aikaa menee hukkaan. Ja senkin ajan vois käyttää jotenkin paremmin hyödyksi. Ja pah, ei sitä aikaa vois käyttää mitenkään paremmin. Haluaisin osata olla kiirehtimättä ja osata olla ihan rauhassa paikoillaan. Mut mää oon tällanen huolimaton joka ei jaksa keskittyä pitkään yhtään mihinkään. Kaikki koulutyöt teen hutaisemalla kun haluan äkkiä päästä tekemään jotain muuta. Ja sen muunkin teen sitten hutaisemalla kun tuntuu että aika loppuu kesken.

Mut nyt alotan sellasen rauhallisen elämän. Joo-o. Alan neulomaan. Ja askartelemaan. Ja piirrän ihan rauhassa ja kirjoitan taas novelleja. Okei no askartelun jätän kyllä pois, mikään ei oo hirveempää kuin sellanen näpertely. Enkä mää jaksa piirtääkään. Enkä lukea. Mitä hitsiä mää oikeesti teen kaikki päivät?

Nytkin odotan, että kahden tunnin päästä tulee kummityttö meille. Aww. Ja sen veljet. Ja vanhemmat. Sit tuleekin vilskettä taloon. Ja lisäksi kun ne lähtee, minä lähden seuraavana päivänä - lastenleirille. Et en saa kyl rauhaa ikinä. Mut ei se mitään, mää en tykkää olla vaan. Paitsi joskus. Mut sit voinkin koko loppusyysloman vaan lukea. Käyn kirjastosta lainaamassa jonku hyvän kirjan tai luen sitä äikän seitsemää veljestä. Sit ainaki jaksaa taas palata koulutyöhön, jei.

Toisaalta en halua et aika kuluu. Mää oon just nyt oikeesti vaan niin onnellinen ja tyytyväinen mun elämään ja itteeni ja kaikkea. Kauhistuttaa ajatellakin, että kohta on joulu. Joulun jälkeen tulee ihan liian pian kevät. Ja sit kesä. Ja sit - voi kauhistus - on taas syksy. Ja mä lähen sillon vaihtoon. En mää haluakaan lähtä. Voisinkohan mä vaan soittaa sinne ja sanoa et saanko mää rahat takasin? Mun ois pitäny harkita sitä lähtemistä tsiljoona kertaa paremmin. Välillä tuntuu et se on maailman paras asia, pääsen välillä kotoa pois ja näin. Mut sit aattelee, et entä kaikki mun harrastukset ja kaverit ja kaikki? Mun koko elämä jää tänne ja meen sinne viettää jonku muun elämää. Taino, kai se omaa elämää on, mut silti. Siellä on kaikki ihan uutta ja eria. Nyt tuli taas sellanen olo et haluan lähtee. Ää. Mua vissiin väsyttää.

Arvatkaa ihmiset muuten mikä on maailman ihaninta? Iso kaakao kermavaahdolla, kolme euroa, kiitos (okei, hinta vois olla vähän ihanampi vielä..) . Aah, oon niin koukussa kaakaohon(kaakaoseen?). Ja kermavaahtoon sen päällä. Oikeasti, syksyllä ei oo mitään parempaa. Eikä talvellekaan. Vai kumpikohan on kivempaa, tee ja hyvässä seurassa vai yksin sohvannurkassa kaakao? Kaakao ei nimittäin maistu yhtä hyvältä jos sitä ei saa juoda yksin, mut oon huomannu et tee on ihan pahaa jos juon sitä yksin. Näitä elämän suuria mysteerejä.

Tulipas sekava teksti. Hehee. Meen tekee itelle sitä kaakaota, moi <3